Marraskuun lukuvunkit

Taas on aika jakaa kaikille avointa tutkimuskirjallisuutta. Marraskuun lukuvinkeissä asiaa palliatiivisesta hoidosta, kuntoutujalähtöisyydestä, periferisestä neuropatiasta sekä vegetatiivisen tilan fysioterapiasta.

Fysioterapia lieventää väsymysoireita pitkälle edennessä syövässä

Hoitoväsymys (cancer-related fatigue, CRF) on yleinen pitkälle edenneen syövän hoidossa. Se vaikuttaa olennaisesti syöpää sairastavan elämänlaatuun. Pyszoran ym. satunnaistettu kontrolloitu tutkimus selvitti fysioterapian hyötyä väsymyksen hallinnassa. Tutkimukseen osallistu 60 henkilöä, jotka jettiin terapiaryhmään ja kontrolliryhmään. Terapiaryhmä sai fysioterapiaa 30 minuuttia kolmesti viikossa kahden viikon ajan. Fysioterapia sisälsi aktiivisia harjoitteita, triggerpisteiden käsittelyä sekä proprioseptistä neuromuskulaarista fasilitaatiota (PNF). Tutkimuksen mukaan fysioterapiaa saanut ryhmä hyötyi interventiosta ja heidän yleinen vointinsa parani. Heidän väsymysoireensa olivat lievempiä ja niiden vaikutus elämään koettiin pienentyneen. Fysioterapialla todettiin positiivinen vaikutus myös muihin oireisiin kuten kipuun, uneliaisuuteen, ruokahaluttomuuteen ja masentuneisuuteen.

Lue artikkeli: Physiotherapy programme reduces fatigue in patients with advanced cancer receiving palliative care: randomized controlled trial

Kuntoutujalähtöinen fysioterapia on yhteistyötä

Kuntoutuja-, asiakas-, tai ihmislähtöisyys/keskeisyys. Rakkaalla teemalla on monta nimeä. Se on viimeaikoina ollut paljon esillä, myös viimeisimmän Fysioterapia-lehden teemana. Josefsson ja Andersson käsittelevät artikkelissaan ihmiskeskeisyyden käsitettä ja käytäntöä pedagogiikan näkökulmasta. Heille ihmiskeskeinen fysioterapia on ihmisen ottamista mukaan kaikissa terapian vaiheissa – suunnittelusta osallistumiseen, osallistamiseen, päätöksentekoon terapian tavoitteista, toteuttamiseen ja arviointiin. Ihmiskeskeinen fysioterapia on siis yhdessä rakennettu prosessi, jonka tavoitteena on tietenkin asiakkaalle paras mahdollinen lopputulos.

Lue artikkeli: The co-constructive processes in physiotherapy

Allasterapiasta hyötyä periferisessä neuropatiassa?

Zivin ja kollegoiden satunnaistettu kontrolloitu tutkimus tarkasteli allasterapian vaikutusta periferiseen neuropatiaan. Kaikki tutkimushenkilöt osallistuivat neljän viikon päivittäiseen laitoksessa tapahtuvaan kuntoutukseen, joka sisälsi yksilöfysioterapiaa, laiteharjoittelua ja toimintaterapiaa. Interventioryhmäläiset osallistuivat kolmesti viikossa yksilölliseen allasterapiaan ja kontrolliryhmä yksillölliseen ei-allasterapiaan. Molemmat terapiat sisälsivät kolmenlaisia harjoituksia: (1) rentoutuminen ja hengityksen säätely, (2) tasapaino ja asennonhallinta ja (3) kävelyharjoittelu. Ryhmien välillä ei todettu suuria eroja, mutta tutkijat toteavat allasterapian olevan sopiva ympäristö eritoten kaatumisen ja kivun pelosta kärsiville.

Lue artikkeli: Effectiveness of aquatic versus land physiotherapy in the treatment of peripheral neuropathies: a randomized controlled trial

Fysioterapia osana vegetatiivisessa tilassa olevien ihmisten hoitoa?

Latchemin ja kollegoiden tutkimus selvitti omaisten näkemyksiä vegetatiivisessa tai minimaalisessa tietoisuuden tilassa olevien ihmisen fysioterapiasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna 65 omaiselle. Fysioterapian koettu merkitys nousi esille kuudessa ulottuvuudessa: “ihmisestä välittäminen”, “mukavuuden maksimointi”, “terveyden/elämän yläpidossa auttaminen”, “edistymisen fasilitointi”, “tajunnan tunnistaminen tai stimulointi” ja “merkityksellisen paranemisen mahdollisuuden osoittaminen”. Omaisilla voi olla korkeita odotuksia fysioterapiasta, mutta ajoittain he ilmaisivat myös huolta siitä, että aiheuttaako fysioterapia kipua tai ahdinkoa. Jotkut ilmaisivat myös huolensa siitä, onko fysioterapia jopa kidutusta, jos mielekästä parantumista ei ollut mahdollista saavuttaa. Tutkijat toteavat, että fysioterapeutit voivat mahdollisesti olla tärkeä ammattikunta tämän potilasryhmän tarpeisiin, mutta on elintärkeää huomata, että omaisten näkemykset fysioterapiasta voivat olla täysin erilaiset kuin fysioterapeuteilla itsellään. Sekä fysioterapian antamisella että sen lopettamisella on lisäksi symbolinen merkitys, joka saattaa välittää tahattomasti virheellistä viestiä potilaan nykytilasta ja ennusteesta. Siksi todellinen kaksisuuntainen dialogi siitä, mikä on potilaalle parhaaksi ja mitkä ovat fysioterapian tarkoitus ja tavoitteet, on välttämätön fysioterapian onnistumiselle.

Lue artikkeli: Physiotherapy for vegetative and minimally conscious state patients: family perceptions and experiences

Kynttilät (c) Anna Ilona Rajala

Mukavia marraskuun lukuhetkiä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s