Kymmenen asiaa itsemurhien ehkäisystä kuntoutusalan ammattilaisille (ja miksei muillekin)

Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain lokakuun 10. päivänä. Mielenterveyspäivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta. Tänä vuonna teemana on itsemurhien ehkäisy. Kokosimme listan asioista, joiden avulla on helpompi tunnistaa itsemurhariskejä ja ehkäistä itsemurhia. Itsemurha koskettaa monia. Jokainen meistä voi auttaa.

Itsemurha on maailmanlaajuinen ilmiö, joka koskettaa monia. Itsemurhakuolleisuus on pienentynyt tasaisen hitaasti vuoden 1990 huipun jälkeen. Viime vuosina kuolleisuus on pienentynyt voimakkaasti. Tästä huolimatta itsemurhien ehkäisy on edelleen ajankohtaista. (1)

Maailmanlaajuisesti ihmisiä kuolee itsemurhan seurauksena arviolta yli 800 000. Itsemurhayrityksiä arvioidaan tapahtuvan moninkertaisesti. Jokaista aikuisen tekemää itsemurhaa kohti tapahtuu arviolta yli 20 itsemurhayritystä. (2)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan itsemurha-ajatukset eivät ole Suomessakaan harvinaisia: joka kuudes on joskus elämänsä aikana ajatellut tekevänsä itsemurhan. Vuoden aikana itsemurha-ajatuksia on kahdella tai kolmella sadasta. (1) Itsemurha-ajatukset koskettavat myös nuoria ja nuoria aikuisia. Itsemurha on liikenneonnettomuuksien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy 15-29-vuotiaiden keskuudessa (2).

Terveysalan ammattilaisille on tarjolla työkaluja itsemurhien ehkäisyyn. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työkalut on hyvä palauttaa mieleen, sillä itsemurhien ehkäisy on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten asia. Itsemurhien ehkäisyn ja itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon Käypähoito suositus on myös valmisteilla. Suositus valmistuu ensi kesänä.

Halusimme kantaa kortemme kekoon maailman mielenterveyspäivän kunniaksi. Kokosimme kymmenen asiaa, jotka olisi hyvä tietää itsemurhien ehkäisystä.

Kymmenen asiaa, jotka kuntoutuksen ammattilaisen tulee tietää itsemurhan riskitekijöistä ja ehkäisystä

1. Itsemurhalle ei useinkaan ole yhtä ainoaa syytä. Tavallisesti kyse on useamman pitkäaikaisen tekijän summasta, johon vaikuttavat yksilölliset psyykkiset tekijät, jotka ovat puolestaan yhteydessä lähipiirin vuorovaikutussuhteisiin sekä laajempiin sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. (1) Psykososiaalisten tekijöiden kartoitus on aina tärkeää.

2. Psykososiaaliset tekijät korostuvat itsemurhalta suojaavissa asioissa. Suojaavia tekijöitä ovat perhe ja perheen ulkopuolinen tukiverkosto ja muut merkitykselliset ihmissuhteet, fyysinen terveys, positiivinen mielenterveys (toiveikkuus, ongelmanratkaisu- ja coping-taidot), kognitiivinen joustavuus, hyvä itsetunto, yhteenkuuluvuuden tunne sekä hyvä stressin sietokyky. (1) Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja mielenterveyden edistämiseen kehon kautta. Tärkeää on kuitenkin ottaa huomioon kuntoutujan voimavarat. Älä vain ”patista liikkumaan” vaan keskustele ja kuuntele. Mielenterveystyö vaatii pitkäjänteisyyttä.

3. Itsemurhan riskitekijät ovat moninaiset. Riskitekijöihin lukeutuvat aikaisemmat itsemurhayritykset ja riittämätön apu, mielenterveyden häiriöt (etenkin masennus), lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat ja läheisten sairastamat mielenterveyden häiriöt, päihdeongelmat, pitkäaikaiset sairaudet (etenkin kipua aiheuttavat), yhteiskunnan arkielämästä syrjäytyminen sekä elämän kriisit (kun niihin liittyy näköalattomuutta, toivottomuutta tai impulsiivisuutta). (1) Kuntoutuksella on tärkeä rooli kivun ja pitkäaikaissairauksien hoidossa osana moniammatillista tiimiä.

4. Kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, myös itsemurhan ehkäisyssä voidaan ajatella olevan ”punaisia lippuja”, jotka kertovat kohonneesta riskistä. Itsemurhavaara on suuri, kun henkilö puhuu halustaan kuolla, etsii itselleen keinoa tappaa, puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi, puhuu olevansa umpikujassa tai tuntevansa sietämätöntä kipua, puhuu olevansa muille taakkana, lisää alkoholin tai lääkkeiden käyttöään, käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti, nukkuu liian vähän tai liian paljon, vetäytyy omiin oloihinsa tai tuntee itsensä etääntyneeksi, osoittaa raivoa tai puhuu kostavansa, liikkuu tunnetiloiltaan äärimmäisyydestä toiseen, Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä useampi yllämainituista seikoista täyttyy. (1) Puutu ajoissa. Puutu aina.

5. Itsetuhoisuudella on monia ilmenemismuotoja. Se voi ilmetä epäsuorasti riskinottona tai kuoleman toiveina. Se voi ilmetä suoraan itsemurha-ajatuksina ja joskus yrityksinä, jotka joskus johtavat itsemurhaan. (1) Itsemurhaa harkitseva ei välttämättä halua kuolla. Hän saattaa haluta ratkaista ongelmansa ja sietämättömän olotilansa hyvin äärimmäisellä ja lopullisella tavalla. (3) Itsemurhien ehkäiseminen on siis mahdollista. Avun ja tuen tarjoaminen on ensiaskel.

6. Asioiden kulkuun on monessa kohdin mahdollista puuttua ja siten itsemurhia voidaan estää (1). Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä velvollisuus itsemurhien ehkäisyssä. Joskus ammattilaiselle puhuminen voi olla helpompaa. Ehkä juuri sinä olet se ainoa henkilö, jolle itsetuhoinen henkilö puhuu. Älä koskaan ajattele, että varmasti joku toinen ottaa tästä ihmisestä kopin.

7. Kuunteleminen on tärkeää, vaikka se tuntuisikin ahdistavalta ja epämukavalta. Jos joku kertoo ajattelevansa tai suunnittelevansa itsemurhaa, kuuntele ja keskustele rauhallisesti. Kerro, että itsemurha-ajatuksista on mahdollista päästä yli ja että voimakkaaseenkin ahdistukseen on saatavilla tehokasta hoitoa. Itsemurha-ajatuksista puhuminen ei tutkitusti lisää itsemurhan riskiä. (3) Älä kuitenkaan paasaa tai peitä välittämistä ammatillisen jargonin alle.

8. Ota itsemurhapuheet aina todesta. Älä koskaan vähättele niitä. On väärin uskoa, että itsemurhasta puhuva ei tekisi itsemurhaa. Pysy rauhallisena ja osoita, että kuuntelet, välität ja että sinulla on aikaa. Asiasta puhuminen suoraan ei johda itsetuhoiseen käyttäytymiseen vaan kertoo halustasi auttaa. Älä moralisoi, panikoi, syyttele tai tuomitse. Sen sijaan rohkaise ja kerro, että apua on saatavilla. Ohjaa avun pariin. Päivystävä kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua (09 2525 0111). Pidä myös huolta omasta jaksamisestasi. (3)

9. Muista perheenjäsenet ja läheiset, sillä itsemurhalla on erittäin suuri vaikutus ihmisen elämään. Läheisen menettäminen on musertava kokemus, mutta itsemurha kuolintapana voi tuoda mukanaan joukon tunteita, kuten stressiä, ahdistusta, tuskaa, syyllisyydentuntoa, häpeää ja vihantunteita. Itsemurha lähipiirissä tai perheessä voi myös muuttaa sosiaalista dynamiikkaa, jolloin tavanomaiset tukiverkot eivät välttämättä ole saatavilla. Perheenjäsenen tai muun läheisen itsemurhaan liittyy lisäksi pelko leimaantumisesta, jolloin avun hakeminen vaikeutuu ja itsemurha-aikeita saatetaan salailla. Perheenjäsenen tai läheisen itsemurha voi madaltaa myös surevan kynnystä itsemurhaan tai altistaa mielenterveyshäiriöille. Ennakointi auttaa surevan mielenterveyden ongelmien ja itsetuhoisuuden ehkäisyssä. (2)

10. Itsemurhat ovat nuorten johtava kuolinsyy Euroopassa. Vaikka itsemurhien esiintyvyys vaihtelee maittain, itsemurha-ajatukset ja itsemurhien yritykset näyttäisivät olevan nuorille yhteisiä mielenterveysongelmia. Itsemurhien ehkäisy ja kriisiapu kouluissa ovat ensisijaisen tärkeitä, koska nuoret viettävät suuren osan päivästään kouluympäristössä. Mielentereveysasioiden käsittely koko koulun tasolla on tutkitusti hyvä tapa toteuttaa itsemurhien ehkäsyohjelmaa, mutta työn tulee olla pitkäkestoista. Mielenterveyden tukeminen luo tuorvallisuutta ja ilmapiiriä, jossa masennuksesta, peloista ja stressistä voidaan puhua avoimesti. Myös kiusaamisen tehokas vähentäminen on tärkeää. (4).