Äidin kehonkuva ja kehotyytyväisyys raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Raskauden aikana odottava äiti käy läpi suuria fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Raskauden tullessa näkyväksi, äiti kokee muutoksia myös sosiaalisessa roolissaan. Nämä muutokset aiheuttavat odottajalle uudenlaisia kehokokemuksia ja tunteita. Vaikeita tunteita voi olla sosiaalisen paineen myötä haastava tunnustaa olemassa olevaksi. Toisaalta muuttuvaan kehoon liittyy myös paljon positiivisia kokemuksia, kuten vapautumista naisten kauneusihanteista tai esimerkiksi erityisyyden kokemista äitinä. Lisäksi ympäristön palautteella on vaikutusta äidin kehon muutoksen kokemiseen, jotka ulottuvat omiin tiedostamattomiin kokemuksiin saakka.

Kannan aarretta sisälläni, aarretta joka muuttaa kaiken. Muuttaa sen kuka minä olen, mitä näen ja ajattelen, minne kuljen ja mitä haluan. Ruumiin rajat. Missä kulkevat `minun´ rajat? Milloin alan muuttua sinuksi? Minä olen sinä olet minä. Kasvat ja elät minussa, minusta, enkä minä olisi enää mitään ilman sinua. Vaikka olet vasta peukalon kokoinen, minä tiedän sinut, pieni poikani. Kun meidän rajamme hämärtyvät, hämärtyvät kaikki rajat. Ruumiini on ihmeellinen: se kantaa salaisuutta, johon vain minä saan täyden vihkimyksen. Nainen on Luojatar, jonka luominen ei ole abstraktia filosofiaa vaan lihan ja veren tuoksuista, maan hajuista viisautta. Ylevä löytyy maasta, pyhä ruumiin kätköistä ja Jumala suhteesta toiseen. Veri, lika, kaaos – syntymä.”
(Butters 2007, 15.) (1)

Tämä blogiteksti perustuu kehittämistyöhöni, johon kokosin tutkimuksia normaalin raskauden aikaisesta kehonkuvasta täysi-ikäisillä odottavilla äideillä. Tarkastelin työssäni mitä teemoja nämä tutkimukset nostavat esiin. Kehittämistyöni yhteenveto perustuu 12 näihin kriteereihin sopivaan tutkimukseen terveyspsykologian, hoitotieteen, lääketieteen ja gynekologian aloilta. (2) Tässä blogitekstissä käsittelen kehon muutoksen kokemista raskauden aikana ja raskaudenaikaista kehonkuvaa. Laajemman katsauksen aiheeseen löydät täältä.

Muuttuvan kehon kokeminen raskauden aikana

Odotusaikaiseen kehon muutokseen liittyy erilaisia ristisiitaisiakin tunteita. Esimerkiksi kulttuuriset kehoihanteet ja kokemus sikiön hyvinvoinnin kehoestetiikkaa suuremmasta merkityksestä vaikuttavat odottavien äitien kokemuksiin raskaudenaikaisesta kehostaan. Australialaisen tutkimuksen mukaan suurin osa odottavista äideistä reagoi myönteisesti kehon muutoksiin raskauden aikana. Odottavat äidit kokevat sellaisia raskaudelle ainutlaatuisia tapahtumia, jotka lisäävät myönteistä suhtautumista kehon muutoksiin. He kokevat kehonsa toiminnallisuuden lisääntyvän, elämänarvojensa uudistuvan ja sen myötä sikiön hyvinvoinnin asettuvan kehoestetiikan edelle. Erilaisten aistihavaintojen lisääntyminen, kuten vauvan potkujen tunteminen lisää myös kehon muutoksen positiivisia kokemuksia. Lisäksi raskauden aikainen painonnousu koetaan odottavien äitien keskuudessa oikeutetuksi. (3)

Toisaalta taiwanilaiset odottavat äidit kokevat länsimaista kulttuuria voimakkaampaa sosiaalista painetta pysyä hoikkina raskaudesta huolimatta ja heidän suhtautuminen muuttuvaan kehoon vaihtelee myönteisten, kielteisten ja ristiriitaisten kokemusten välillä. Puolet taiwanilaistutkimuksen äideistä oli tyytymättömiä ulkonäköönsä raskauden aikana ja toisaalta puolet koki etenkin mahan kasvun kertovan lapsen terveydestä ja sen myötä heidän onnistumisestaan äiteinä. (4)

Raskausaikaan liittyy runsaasti positiivisia kokemuksia kehosta ja myönteistä suhtautumista raskaudenaikaiseen painonnousuun. Kuitenkin pian synnytyksen jälkeen äitien kehotyytymättömyys kasvoi huomattavasti. (3)(4) Kehotyytymättömyyden kasvu johtui äitien kokemuksesta siitä, ettei lisääntyneelle painolle löytynyt enää selittävää tekijää. Lisäksi äidit kokivat, etteivät he hallinneet synnytyksen jälkeistä kehoaan riittävän hyvin. Myös paine päästä hoikkaan kauneusihanteeseen pian synnytyksen jälkeen lisääntyi. (3) (4)

49641319_599893633764997_1939921119968493568_n
Raskauden aikainen kehotyytyväisyys

Yhdysvaltalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan odottavilla äideillä on suurempi kehotyytyväisyys kuin ei raskaana olevilla. Lisäksi raskaana olevien naisten kehotyytyväisyys nousee merkittävästi raskautta edeltävään aikaan nähden riippumatta painonnoususta. Raskaudenaikaiselle kehotyytyväisyydelle erityislaatuista on, ettei se ole sidoksissa kulttuuriseen ihanteeseen, sillä raskauden aikainen uudenlainen sosiaalinen rooli suojaa negatiiviselta kehonkuvalta. (5)

Australialaistutkimus odottavien äitien kehonkuvasta tukee amerikkalaistutkimuksen havaintoja naisten kehonkuvan mukautumisesta raskaudenaikaisiin muutoksiin. Lisäksi tutkimus kuvaa raskauden alkuvaiheen kehotyytyväisyyden säilyvän raskauden aikana. Toisaalta taas alkuraskaudessa kehotyytymättömät äidit olivat tyytymättömiä kehoonsa koko raskauden ajan ja heillä oli taipumusta tupakoida, rajoittaa syömisiä ja kärsiä masennusoireista.(6) Myös toinen yhdysvaltalaistutkimus tukee australialaistutkimuksen havaintoja alkuraskauden kehotyytyväisyyden säilymisestä loppuraskauteen. Raskaudenaikainen kehotyytymättömyys puolestaan ennakoi tämänkin tutkimuksen mukaan odottavan äidin masennusoireita. Tutkijat esittävätkin yhtenä raskauden aikaisen masennuksen ennaltaehkäisyn keinona naisten kehotyytyväisyyden edistämisen alkuraskauden aikana. (7)

Raskautta edeltävä kehonkuva vaikuttavaa myös raskauden aikaiseen painonnousuun. Kehotyytymättömät odottajat, joilla on laiha ihannekuva sekä matala koulutus tai tulotaso ovat riskiryhmiä liian vähäiseen tai liialliseen painonnousuun raskauden aikana. Yhdysvaltalaistutkimus vahvistaa kehonkuvan olevan yhteydessä raskaudenaikaiseen painonnousuun. (8) (Mehta ym. 2011 330–331.)

49472244_1836992583075792_3795828199976337408_n

 

Fyysinen aktiivisuuden suhde odottavan äidin muuttuvan kehon kokemiseen ja kehonkuvaan

Äidit, jotka harrastavat liikuntaa raskauden aikana, saattavat suhtautua myönteisemmin muutoksiin kehossa varhaisessa raskausvaiheessa verrattuna hyvin vähän liikkuviin, toteaa Australiassa tehty tutkimus. Liikkuvien odottajien kehotyytyväisyys johtunee liikunnallisen kehon tuomasta hyvästä olosta ja odottajille suunnattujen liikuntaryhmien tuomasta vertaistuesta. (9) Myös tanskalaistutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus raskauden aikana antaa merkittävää nautintoa ja hyvinvointia odottaville äideille. Odottavilla äideillä on toisistaan poikkeavia lähtökohtia suhtautua fyysiseen aktiivisuuteen, riippuen aiemmasta fyysisestä aktiivisuudesta, raskauden aikaisista haasteita, keskenmenon uhkasta ja suhteestaan fyysiseen aktiivisuuteen. (10) Näiden erilaisten raskaudenaikaisten liikuntasuhteiden tunnistaminen antaa fysioterapeutille lähtökohdan, jonka pohjalta tukea odottavan äidin fyysisen aktiivisuuden säilymistä. Käsittelen näille erityyppisille odottajille sopivimpia lähestymistapoja fyysiseen aktiivisuuteen tarkemmin kehittämistyössäni.

Raskaus on voimakas psykofyysissosiaalinen kokemus, jonka yksilöllistä kokemuksellisuutta terveydenhuollon ammattilaisten tulisi arvostaa. Tukeakseen odottavaa äitiä ammattilaisten on tärkeä tunnistaa erilaisia muuttuvan kehon ja kehonkuvan kokemisen tapoja ja omata kehotyytyväisyyttä tukevia toimintatapoja. Fysioterapian puolelta löytyy osaamista odottavien äitien tukemiseen esimerkiksi kehotietoisuuden, hengityksen, rentoutumisen ja liikuntatottumusten tukemisen keinoin. Fysioterapeutin roolia odottavan äidin ohjaajana osana neuvolajärjestelmää tulisikin laajentaa nykyisestään.

Miten huomioida fysioterapiassa odottavan äidin kehonkuvaa ja suhdetta muuttuvaan kehoon?

1. Tue odottavan äidin kokemusta kehon toiminnallisuudesta ja normalisoi raskauteen kuuluvaa kehon muutosta ja painonnousua.

2. Tue kehotyytymätöntä odottavaa äitiä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Ohjaa hänet psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneen fysioterapeutin luokse jo odotusaikana.

3. Tunnista fyysisen aktiivisuuden tuen tarve ja auta odottajaa löytämään juuri hänelle yksilöllisesti sopiva tapa olla fyysisesti aktiivinen.

4. Synnytyksen jälkeinen kehontuntemuksen ja kehopystyvyyden vahvistuminen on erityisen tärkeää kaikilla synnyttäneillä äideillä.

5. Auta synnyttänyttä äitiä tunnistamaan synnytyksen jälkeisen kehoihanteen epärealistisuus.

6. Jokainen ammattilainen ja läheinen voi omilla asenteillaan vahvistaa äidin positiivista kehonkuvaa luopumalla kehon muutoksen kommentoinnista, luopumalla tarpeettomasta mittaamisesta ja punnitsemisesta ja tukemalla äitiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

 

Lähteet:
1. Butters M. 2007. Väkevä hauras. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
2. Aittokallio J. 2013. Kehon kokeminen raskauden aikana. Kehittämistehtävä. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54037/Aittokallio_Jenni.pdf?sequence=1&isAllowed=y
3. Clarka A., Skouteris H., Wertheima E., Paxtona S. & Milgromc J. 2009. My baby body: A qualitative insight into women’s body-related experiences and mood during pregnancy and the postpartum. Journal of Reproductive and Infant Psychology Vol. 27, No 4, Nowember 2009, 330-345.
4. Chang S., Chao Y. & Kenney N. 2006. I Am a Woman and I’m Pregnant: Body Image of Women in Taiwan During the Third Trimester of Pregnancy. BIRHT 33:2 June 2006, 147–152.
5. Loth K., Bauer K., Wall M., Berge J. & Neumark-Sztainer D. 2011. Body Satisfaction During Pregnancy. Body Image. 2011 June 8(3):297-300.
6. Chang S., Wertheim E., Skouteris H., Paxton S. & Kelly L. 2008. How Well Do Women Adapt to Changes in Their Body Size and Shape across the Course of Pregnancy? Journal of Reproductive and Infant Psychology 2008 Vol 13, No 4, 503-515.
7. Rauff E. & Downs D. 2011. Mediating effects of body image satisfaction on exercise behavior, depressive symptoms, and gestational weight gain in pregnancy. The Society of Behavioral Medicine 2011 42:381-390
8. Mehta U., Siega-Riz A-M. & Herring A. 2011. Effect of Body Image on Pregnancy Weight Gain. Matern Child Health Journal 2011 15:324-332.
9. Boscaglia N., Skouteris H. & Wertheim EH. 2003. Changes in body image satisfaction during pregnancy: a comparison of high exercising and low exercising women. Australian and New Zealand Journal of Obstetrics and Gynaecology 2003 43:41-45.
10. Hegaard H., Kjaergaard H., Damm P., Petersson K. & Dykes A-K. 2010. Experiences of physical activity during pregnancy in Danish nulliparous women with a physically active life before pregnancy. BMC Pregnancy and Childbirth 2010, 10:33.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s