Kehollisuus, Psykofyysinen fysioterapia, Vuorovaikutus

Psykofyysinen fysioterapia korostaa ihmistä kokonaisuutena – haastattelussa PSYFY Ry:n Tanja Balk

Haastattelimme tätä juttua varten Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistys Ry:n puheenjohtajaa, Tanja Balkia. Tanja työskentelee psykofyysisenä fysioterapeuttina HYKS:n psykiatrialla. Hän on myös Suomen Fysioterapeutit Ry:n hallituksen jäsen sekä Helsingissä vuonna 2020 järjestettävän mielenterveysfysioterapian kansainvälisen konferenssin, International Conference of Physiotherapy in Psychiatry and Mental Health (ICPPMH), työryhmän puheenjohtaja. Konferenssi järjestetään ensi vuonna kahdeksatta kertaa.

Kysyimme Tanjalta muun muassa kokonaisvaltaisuudesta, keho-mieli -yhteydestä, uudesta suosituksesta psykofyysinen fysioterapeutti -nimikkeen käytöstä sekä psykofyysisen fysioterapian tulevaisuusnäkymistä.

Psykofyysinen fysioterapia on kokonaisvaltaista fysioterapiaa. Mikä tekee siitä oman erikoisalansa verrattuna muuhun fysioterapiaan, jota voidaan tehdä yhtälailla kokonaisvaltaisesti?

Psykofyysinen fysioterapia korostaa mielen ja kehon yhteyttä. Kehon toiminnot vaikuttavat ihmisen mieleen ja mieli vaikuttaa kehon toimintoihin. Esimerkiksi tällä hetkellä paljon näkyvillä oleva bio-psyko-sosiaalinen lähestymistapa korostaa myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yhteistä näille lähestymistavoille on kokonaisvaltainen, ihmisen kehon ja mielen yhteyttä painottava kuntoutus ja harjoitteet. Molemmissa ympäristö, ihmiset ja käyttäytyminen sekä näiden välinen yhteys huomioidaan kuntoutuksen tuloksellisuuteen vaikuttavina tekijöinä. Bio-psyko-sosiaalinen lähestymistapa kuitenkin erittelee nämä osa-alueet toisistaan, kun taas psykofyysinen lähestymistapa näkee ihmisen kokonaisuutena, jolloin eri alueet ovat integroituneena. Kokonaisvaltaisuus nähdään hieman eri tavalla jos kuitenkin eritellään ja paloitellaan.

20180411_123318
Raili Räikkönen (vas) ja Tanja Balk Islannin ICPPMH konferenssissa vuonna 2018.

Psykofyysisen fysioterapian viitekehys ja lähestymistapa pitää sisällään monia erilaisia menetelmiä ja lähestymistavasta hyötyy laaja asiakasryhmä. Keskeistä psykofyysisessä fysioterapiassa on kehon ja mielen erottamaton yhteys, fysioterapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksen laatu sekä asiakkaan kokemuksellinen oppiminen. Psykofyysisessä fysioterapiassa annetaan aikaa ja tilaa asiakkaan tarinalle, kokemuksille, ajatuksille ja uskomuksille, joita hänellä on ongelmaansa liittyen. Kokemuksia, ajatuksia ja uskomuksia käsitellään suhteessa omaan kehoon eli miten asiakas mieltää ne omassa kehossaan tai kehoonsa liittyen. Fysioterapiassa on tärkeää sallia asiakkaan rauhassa kokea kehon asennon ja liikkeen tuottamia aistimuksia häiritsemättä liikaa hänen kokemusprosessiaan. Fysioterapeutti ei tarjoa asiakkaalle valmiita ratkaisuja, eikä kuvauksia siitä mitä asiakkaan tulisi kokea tai miltä kokemuksen tulisi asiakkaasta tuntua. Fysioterapeutin tulee luottaa asiakkaan kokemukseen ja kykyyn löytää ratkaisuja tilanteeseensa. Fysioterapeutti tarjoaa oman ammattitaitonsa ja erilaisia keinoja asiakkaan hyödynnettäväksi.

Psykofyysistä fysioterapiaa sanotaan kehoa ja mieltä yhdistäväksi fysioterapiaksi. Mitä mielestäsi keho-mieli -yhteys tarkoittaa? Mikä sen merkitys on omassa työssäsi?

Psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti ymmärtää mielen toimintojen ja psyykkisten häiriöiden vaikutuksen kehollisuuteen, mutta myös toisinpäin eli kehollisten kokemusten vaikutuksen mielen toimintoihin. Psykofyysisessä fysioterapiassa keskiössä on ihmisen, ei diagnoosin tai oireen kohtaaminen. Fysioterapiassa tarkastellaan, miten keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Psykofyysisen fysioterapian viitekehyksessä on tärkeää kartoittaa asiakkaan omia voimavaroja, ja sitä minkälaista ohjausta ja millaisia harjoitteita hän pystyy vastaanottamaan. Fysioterapiaprosessi etenee asiakkaan omia voimavaroja vahvistaen. Tunnistaako fysioterapeutti asiakkaan voimavarat vai valitaanko harjoitteita fysioterapeutin mieltymysten mukaan?

Psykofyysisessä fysioterapiassa tuetaan asiakkaan toimintakyvyn edistymistä kokonaisvaltaisesti hyödyntäen kokemuksellista oppimista. Sen avulla opetellaan oman kehollisuuden ja kehon tuntemusten tunnistamista ja hyväksymistä, kehon turvallisuuden tunteen vahvistumista.

Fysioterapiassa keskiössä on keho, liike. Tehtäessä mitä tahansa harjoitetta ohjataan asiakasta havainnoimaan liikettä ja mitä tämä hänessä herättää. Kokeeko selkäkipuinen ihminen esimerkiksi jatkuvan keskivartalon jännittämisen tarpeellisena ja selkää suojaavana tai ajatteleeko hän selän olevan hauras ja epäluotettava jos antaa itselleen mahdollisuuden rentoutua. Entä jos kyse ei olekaan pelkästään selästä vaan jatkuvasta pitkäkestoisesta vaativuudesta ja stressitilanteesta, kroonisesta ylivireystilasta josta asiakkaalla ei ole kykyä hellittää? Pitkäkestoinen kipu vaikuttaa aina myös mieleen. Kuka voi sanoa rehellisesti, että ei hetkauta lainkaan vaikka sattuu 24/7? Ja jos siihen yhtälöön liittää pelon, ahdistuneisuuden, unettomuuden ja huolen tulevaisuudesta voi pohtia hieman pidempään sitä, mikä merkitys kivulla on tälle ihmiselle. Tuolloin ei voida keskittyä yhteen oireeseen, vaan täytyy nähdä kokonaisuus. Vaikka potilaalle annettaisiin todella vaikuttavia liikeharjoitteita tai kerrotaan, ettei selässä ole mitään vikaa, ei hän silti välttämättä ala liikkumaan, jos ei koe tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi, nähdyksi kokonaisena.

Ihminen ei ole vain rakenteita tai aivokemiaa. Kehon ja mielen yhteys näkyy kaikessa työssäni ja psykiatrialla tämä toki korostuu. Alla muutama esimerkki.

Asiakkaalla on pitkäaikaisia kipuja jo vuosikymmenen ajalta. Oireet alkaneet “mitättömästä” oireesta, johon saanut jotain apua siitä kuitenkaan hyötymättä. Hiljalleen oireet pahenneet leviten laajalti koko kehoon. Asiakkaalle on vuosien mittaan tehty laajat tutkimukset somatiikan puolella, eikä mitään selittävää löydy. Samalla hänelle on kertynyt toistuvia kokemuksia mitätöinnistä terveydenhuollon puolelta ja kokemus mielisairaaksi ja luulosairaaksi leimaamisesta.  Lopulta asiakas ohjautuu psykiatriaan diagnooseina masennus, ahdistus, sopeutumishäiriö tms. Mistä lähdetään liikkeelle, kun ihminen on sairastanut jo yli 10 vuotta, hänellä on vahva epäluottamus terveydenhuoltoa kohtaan, eikä voimia ole enää toistaa tarinaansa. Kohtaamisen merkitys, aito kuuntelu, validointi ja tilan antaminen ovat erittäin tärkeitä ensimmäisestä minuutista lähtien. Miten omalla toiminnalla luodaan turvallisuutta ja yhteyttä, pyydetään lupaa rinnalla kulkemiseen. Aluksi voidaan joutua aukomaan solmuja, mitä on sanottu aiemmin eri kohtaamisissa, mitä sillä ehkä on tarkoitettu, mitä se tarkoittaa tässä hetkessä. Mitä mahdollisuuksia on vielä tästä eteenpäin. Miten asiakas näkee tulevaisuutensa, millaiset voimavarat ovat tällä hetkellä. Annetaan ihmisen näyttää ja tuoda esiin erilaiset tunteet ja kokemukset, havaitaan yhdessä miten nämä näyttäytyvät kehollisesti. Haetaan rauhassa erilaisia tuntemuksia kehollisesti, voiko löytyä jotain muutakin tunnetta kuin kipua tai katkeruutta. Oireistoon liittyy usein myös vuosia jatkunutta unettomuutta, voidaanko tähän vaikuttaa ja millä keinoin. Unettomuus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, vahvistaa kipukokemusta, heikentää pysyvyyden tunnetta, laskee mielialaa ja vie voimat olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

IMG-20190209-WA0006
Turussa kouluttamassa Lounais-Suomen Fysioterapeutteja aiheesta ”Fysioterapian keinoja ahdistuneisuuteen.” Kuvaaja: Marianne Himberg

Toisena esimerkkinä voisi ottaa ahdistuneisuuden. Ahdistus on hyvin fyysinen tunne ja fyysiset oireet osa diagnostiikkaa. Silti sitä hoidetaan pitkälti näitä fyysisiä oireita dumppaavilla lääkehoidoilla tai keskusteluterapialla, eikä asiakas välttämättä koskaan saa keinoja itsesäätelyyn. Kun lääkehoito lopetetaan saattaa oireet palata ja asiakas on jälleen yksin oireidensa kanssa. Psykofyysisessä fysioterapiassa asiakas kertoo tarinansa ja tilanteensa nykyhetkessä. Fysioterapiassa käydään psykoedukaation keinoin rauhassa läpi ahdistuksen oireet, miksi niitä on, mikä tarkoitus ja merkitys niillä on. Kerrotaan autonomisen hermoston toiminnasta, mitä se tarkoittaa asiakkaan oireilussa ja tilanteessa. Ja tärkeimpänä, opetetaan tälle asiakkaalle soveltuvat harjoitteet. Harjoitteita valitessa otetaan huomioon hänen voimavarat, arki ja toimintaympäristö sekä luontaiset taipumukset. Pelkät keinot itsenään ovat vain kikkoja ja hyvin irrallisia arjesta. Miten linkitetään keinot osaksi asiakkaan arkea ja tuetaan asiakasta huomaamaan keinojen vaikuttavuus? Harjoitteissa on aina mukana mieli. Mitä harjoitteessa ja sen jälkeen havaitsee, tuntee, pohtii. Miten liike vaikuttaa tuntemuksiin, ajatuksiin, odotuksiin. Miksi teen sitä kuin teen ja siten kuin teen? Miksi jätän jotain tekemättä?

Työhuoneeni seinällä on Pirkko Siltalan lainaus:

“Ruumis on ihmiselle uskollinen. Se ei jätä ilmaisematta, kun tilanteessa ollaan muuten mykkiä.”

Tämä kuvaa mielestäni todella hyvin kehon ja mielen yhteyttä. Kun sanat loppuvat, keho jatkaa. Erikoissairaanhoidon psykiatriassa työskentelevänä tuo yllä oleva lause on ohjenuorani kaikessa toiminnassani. Miten ilmiöt näkyvät asiakkaassa kehollisesti ja miten itse ilmennän omia reaktioitani kehollisesti. Miten vuorovaikutus näyttäytyy kehollisesti, onko asiakkaan tuottama puhe ja kehollinen ilmaisu samansuuntaista? Mikä jää sanomatta, mutta näyttäytyy selkeästi kehollisesti? Miten itse luon omalla toiminnallani tilanteesta turvallista ja luottamusta herättävää?

PSYFY Ry:ssä on keskusteltu siitä, mikä tekee psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneesta fysioterapeutista oikeutetun käyttämään psykofyysinen fysioterapeutti -nimikettä. Missä suosituksen kanssa mennään ja mitä suosituksenne nimikkeen käytölle sisältää?

Suositus on valmis ja siinä on linjattu nimikkeen käyttöön tarvittavat koulutukset sekä työkokemus. On eri asia sanoa tekevänsä töitä psykofyysisellä otteella kuin sanoa olevansa erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan eli olla psykofyysinen fysioterapeutti. Valitettavasti on joitain itsenään näin kutsuvia ammattilaisia, jotka eivät ole käyneet alan koulutuksia.

PSYFY on linjannut erikoistumisen seuraavasti:

Psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistumisen edellytyksenä on vähintään 20 op koulutuskokonaisuuden kerääminen. Opintopisteet tulee olla pidemmistä, yli 5 pv erikoistumis- tai täydennyskoulutuksista.

Koulutuksena suositaan ensisijaisesti psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutusta (tällä hetkellä TAMK, 15 op, aiemmin 10-40 op). Psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutus tarjoaa erikoisalan viitekehyksen. Erikoistumista vahvistaa Basic Body Awareness Terapia (BBAT, 40 op) ja Norwegian Psychomotor Physiotherapy (NPMP). BBAT ja NPMP ovat psykofyysisen fysioterapian menetelmäopintoja, jotka nojaavat psykofyysiseen viitekehykseen. Kyseiset täydennyskoulutukset ovat korkeakoulupohjaisia ja korkeakoulujen järjestämiä.

Sovellettu rentoutus sekä erilaiset rentoutus ja kehotietoisuusmenetelmät, tanssi- ja liiketerapian opinnot, kipuun tai traumaterapiaan liittyvät koulutuskokonaisuudet sekä lyhytterapeuttiset hengityskoulut ja monet muut lyhyemmät fysioterapia-alan koulutukset tukevat ja täydentävät psykofyysisen fysioterapian osaamista.

Osaamista suositellaan ylläpitämään vuosittain esim. PSYFY:n 2pv syyskoulutukseen osallistumalla ja/tai kevättapaamiseen osallistumalla. Myös muut lyhyemmät alan koulutukset voidaan katsoa ammattitaitoa ylläpitävinä.

Psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneita fysioterapeutteja toimii erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, työterveysasemilla, kuntoutuskeskuksissa, järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden palveluksessa sekä itsenäisinä yrittäjinä.

Mikäli fysioterapeutti on työskennellyt 5 vuotta mielenterveys- tai päihdesektorilla, kroonisten kipuasiakkaiden tai muutoin vahvasti kokonaisvaltaisempaa bio-psyko-sosiaalista kuntoutusta vaativien asiakasryhmien parissa ja käynyt psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutuksen, voi hän sanoa olevansa erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan.

PSYFY Ry on mukana Suomen fysioterapeuteissa ja olet itse mukana liiton hallituksessa. Mikä merkitys PSYFYn ja Suomen fysioterapeuttien yhteistyöllä on?

IMG-20181003-WA0010
Fysioterapia ja Kuntoutus -tapahtumasta 2018. Kuvassa PSYFY:n hallituksen jäseniä, vasemmalta oikealle Tanja Balk, Kirsti Niskala, Marjaana Haverinen ja Hertta Hynninen.

Merkitys on valtava. PSYFY on ollut osa Suomen Fysioterapeutteja lähes alusta saakka, aluksi erikoisalayhdistyksenä ja kaksi viimeistä vuotta yhteisöjäsenyhdistyksenä. Muutos ei ollut radikaali, mutta toi yhdistyksen vahvempaan yhteistyöhön koko fysioterapiakentän kanssa. Tällä hetkellä PSYFY:llä on edustaja Marjaana Haverinen Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajistossa ja olen itse Suomen Fysioterapeutit ry:n hallituksessa.

Suomen Fyisoterapeutit ry on koko alan kokoava järjestö ja tiiviin yhteistyön kautta olemme näkyvästi ja kuuluvasti osana laaja-alaista fysioterapia kenttää. Jokainen erikoisalayhdistys ja paikallisyhdistys edustaa fysioterapiaa riippumatta erikoisalasta tai toimialueesta. Olemme fysioterapeutteja ja laaja toiminta-alue on rikkaus ja vahvuus. Fysiotereputeilla on ja olisi edelleen niin paljon annettavaa koko kansanterveydelle, mutta yksin huutelemalla ei kukaan saa ääntään kuuluviin. Yhtenä joukkona olemme vahvoja ja äänemme kuuluu pidemmälle. Suuren joukon ääntä on myös vaikeampi sivuuttaa tai hiljentää.

Fysioterapia on terapia- ja kuntoutusmuodoista halvimpia, (valitettavasti), mutta juuri siitä syystä olemme erittäin kustannustehokkaita ja palveluitamme pitäisi hyödyntää entistä enemmän.

IMG-20181003-WA0014
Vuonna 2018 Fysioterapia ja 
Kuntoutus -tapahtumassa puhumassa aiheesta ”Potilaiden kokemus 
psykofyysisestä fysioterapiasta psykiatriassa”.

Kelan muutokset vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoissa, Kelan alueelliset mielivaltaiset päätökset ja tuleva sotekentän muutos ovat kaikki sen luokan vääntöjä, että yksin niistä ei selviä kukaan. Pienenä erikoisalana tarvitsemme selkänojan, mikä löytyy vahvasta liitosta. Suomen Fysioterapeutit kasaavat koko alan sateenvarjonsa alle, huolehtivat edunvalvonnasta ja osallistuvat kansalliseen keskusteluun fysioterapiasta ja kuntoutuksesta. Erikoisalayhdistykset tuovat esiin alan laajaa kirjoa ja valtavaa osaamista sekä tukevat liittoa omalla asiantuntemuksellaan.

Tällä hetkellä koko ala tarvitsee nostetta. Toisiamme tukemalla ja nostamalla onnistumme siinä.

 

Miten näet psykofyysisen fysioterapian aseman osana fysioterapiakenttää ennen, nyt ja tulevaisuudessa?

Psykofyysisellä fysioterapialla on pitkä historia Suomessa ja osana psykiatriaa. Suomi ja Pohjoismaat ovat alalla eturintamassa. Psykofyysinen fysioterapia oli pitkään pieni erikoisala ja vielä pari vuotta sitten suurin osa karttoi kaikkea mihin liittyi jollain tavalla psy- etuliite tai mikä liippasi läheltäkään mitään kokonaisvaltaisempaa tai etenkään mieleen, psyykkeeseen liittyvää. Viimeisen parin vuoden aikana ala on saanut valtavaa nostetta ja näkvyyttä mm. kipututkimuksen ja bio-psyko-sosiaalisen mallin kautta ja yhtäkkiä olemme pisteessä, jossa puhutaan jo jokaisen fysiotetapeutin olevan lähtökohtaisesti psykofyysinen fysioterapeutti. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Hienoa on, että kokonaisvaltainen lähestymistapa nähdään merkityksellisenä ja tärkeänä osana vaikuttavaa fysioterapiaa, eikä termiä enää karteta. Haasteita tuo viitekehyksen “trendikkyys”, mikä voi aiheuttaa inflaatioita oikealle erikoistumiselle. Eihän kukaan sano olevansa automaattisesti OMT-terapeuttikaan vaikka manuaaliset taidot sisältyvät jokaisen fysioterapeutin peruskoulutukseen. Miksi siis kukaan sanoisi olevansa automaattisesti psykofyysinen fysioterapeutti, vaikka opinnoissa on lyhyt kurssi aiheesta?

Tulevaisuudessa näen alan kasvavan edelleen ja laajenevan läpi erikoisalojen. Muutoinkin toivoisin laajempaa yhteistyötä ja kuplista ulostuloa. Nähtäisiin yhteiset tekijät, annettaisiin arvoa kollegoille ja hyödynnettäisiin erilaista erikoisosaamista. Itse ainakin lähetän potilaita mm. sinne OMT-terapeutille, koska minulla ei ole koulutusta sille alueelle.

Kansallisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen yhteistyö on aina vain merkityksellisempää. PSYFY on yksi International Organisation of Physical Therapy in Mental Health (IOPTMH) perustajajäsenistä. PSYFY järjestää IOPTMH:n kanssa toukokuussa 2020 kahdeksannen (8.) kansainvälisen tieteellisen konferenssin Helsingissä. Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan! Lisätietoja www.psyfy.net ja www.icppmh2020.com

sjukrathjalfarar_radstefna_nordica-64
Islannin 
ICPPMH konferenssista vuodelta 2018. Kuvassa vasemmalta oikealle Kati 
Jelekäinen, Tiina Tikkanen, Raili Räikkönen, Tanja Balk ja Iiris Salmi. 
Kuvaaja: Birgir Isleifur Gunnarsson.

Suomen Fysioterapeutit ry:n ja IOPTMH:n kautta olemme osa myös The World Confederation for Physical Therapy (WCPT) järjestöä. Tutkimus, kehittämistoiminta ja toimivien menetelmien jakaminen ovat entistä tärkeämpi tulevaisuudessa. Kaikesta tarvitaan näyttöä ja toivoisinkin Suomestakin saatavan enemmän tutkittua tietoa psykofyysisen fysioterapian alueelta. Jyväskylän yliopistolla on ratkaiseva rooli tutkimusaiheiden hyväksynnässä. Kokemusta hyödyistä on laajalti, tueksi tarvitaan kovaa dataa.

Haluatko sanoa vielä jotain muuta?

Haluan sanoa kaikille psykofyysisen fysioterapian ammattilaisille: Olette rautaisia alan ammattilaisia, olkaa ylpeitä itsestänne ja osaamisestanne! Fysioterapeutteina olemme ainoita kehon asiantuntijoita ja tästä voimme olla ylpeitä.

Moni syvälle alaan erikoistuneista kokee tarvetta opiskella psykoterapiaa tai psykologiaa, eikä siinä mitään, kaikki tieto tukee osaamista. Toivoisin kuitenkin, etteivät fysioterapeutit koe osaamistaan heikommaksi verrattuna esim. yllämainittuihin ammattilaisiin. Psykologilla ja psykoterapeutilla on oma erikoisosaamisensa ja moni asiakas hyötyy keskusteluterapiasta. Mutta vähintään yhtä moni hyötyy myös kehollisista harjoitteista, kokemuksellisuudesta ja keinoista oireisiinsa. Millään muulla ammattiryhmällä ei ole tätä osaamista.

Muistakaa oma arvonne. Keho on merkityksellinen. Keho mahdollistaa ajattelun, tuntemisen, kokemisen, muutoksen ja toteutuksen. Liike on lääke.

Tanja Balk, psykofyysinen fysioterapia
HUS, HYKS Psykiatria
Tmi Tanja Balk

Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistys ry, puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry, hallituksen jäsen
8th International Conference of Physiotherapy in Psychiatry and Mental Health, työryhmän puheenjohtaja

IMG-20190127-WA0000
Kuvaaja: Riikka Karvinen

3 vastausta artikkeliin “Psykofyysinen fysioterapia korostaa ihmistä kokonaisuutena – haastattelussa PSYFY Ry:n Tanja Balk”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s