Tanssi ja eri tavalla liikkuvat kehot, osa 1

Lukuaika: 3 minuuttia

Kirjoitimme Psyfy Ry:n 3/2019 jäsenlehden Aspect-palstalla katsauksen tuoreimpiin tutkimuksiin tanssista fyisioterapiassa. Kirjoitimme lyhyesti myös, millaiset kehot ovat perinteisesti olleet hyväksyttyjä tanssiviksi ja voivatko ”eri tavalla” liikkuvat kehot tanssia. Lue lisää Psyfyn tuoreesta jäsenlehdestä!

Tässä kaksiosaisessa jutussa pohdimme käsitystä tanssista ”normaalisti” liikkuvien kehojen toimintana. Pohdimme myös miten ”eri tavalla” liikkuvat kehot voivat haastaa tavanomaista käsitystä tanssista. Kokoamme jutun toisessa osassa tutkimuksia vammaisten tanssijoiden kokemuksista. Jutun toinen osa ilmestyy ensi lauantaina 9.11.2019.

Perinteinen näkemys tanssista

Tanssilla on pitkä historia esteettisenä ja virtuositeettia painottavana taiteena. Tanssin on pitkään ajateltu olevan täydellisten, ideaalisten ja optimaalisesti hallittujen kehojen toimintaa (Hermans 2016). Tanssin on siis pitkään ajateltu kuuluvan ei-vammaisille kehoille. Tanssin ja tanssin tutkimuksen parissa on noussut halu haastaa perinteistä näkemystä, joka sulkee ulkopuolelleen eri tavalla liikkuvat ja tanssivat kehot. Perinteinen näkemys tanssista täydellisten kehojen toimintana perustuu kahtiajakoiseen ajatteluun: kaunis on kaunista ja ruma rumaa, täydellinen on ihannoitavaa ja epätäydellinen epätoivottavaa, menestys on haluttavaa ja epäonnistumisella ei ole mitään esteettistä arvoa (Hermans 2016).

Kahtiajakoisuuden sijaan on alettu ajatella tanssia erilaisuuden estetiikan kautta. Erilaisuuden estetiikka kiinnittää huomiota virtuositeetin, täydellisyyden ja optimaalisen liikkeen sijaan kehon aistimiseen, kehon tuntemiseen ja kehon elämiseen. (Hermans 2016). Uusi näkökulma tanssiin on tervetullut, sillä perinteinen näkemys antaa ei-vammaisille kehoille etuoikeuden tanssia (Hall 2018). Tanssi todella kuuluu ihan kaikille. Tanssin liikettä tai liikkumattomuutta ei voida määritellä jonkin tiukan näkemyksen mukaisesti, koska se rajoittaa tanssin kautta tapahtuvaa ilmaisun vapautta ja luovuutta.

Tanssin estetiikan laaja skaala

Eri tavalla liikkuvien kehojen tanssiminen siis haastaa perinteisen näkemyksen tanssista. Eri tavalla tanssivat kehot ovat todiste kehon luovasta monimuotoisuudesta. Kehon liikkeen esteettisyys käsittää laajan aistillisen (esteettisyys tulee kreikan sanasta aiesthesis, joka tarkoittaa aistimusta ja tuntemusta) skaalan. Tähän skaalaan mahtuu tuntoaistimuksia ja näköaistimuksia, liikettä ja paikallaanoloa, kuulemista ja kuuntelua, hetkessä olemista ja tunteiden nousemista. Tanssin uusi estetiikka ei siis ole pelkästään ”kauneutta” — mitä kauneus oikeastaan edes tarkoittaakaan?

Tanssin perinteisen näkemyksen ja sen sääntöjen purkaminen haastaa tanssin identiteetin: mikä oikeastaan voidaan laskea tanssiksi? André Lepeckin (2012) käänteentekevä kirja Tanssitaide ja liikkeen politiikka kyseenalaistaa jopa liikkeen tanssin määritelmänä. Liike ja paikallaanolo voivat olla yhtä luovia. Ne voivat olla yhtä vaikuttavia tunteellisesti ja poliittisesti.

Eri tavalla tanssivat kehot ovat itsessään todiste, että meillä on kykyä suhtautua positiivisesti niihin tanssiviin kehoihin, joille tanssin perinteinen näkemys ei ole antanut sijaa (Harmon 2014). Eri tavalla liikkuvat ja liikkumattomat tanssivat kehot voivat myös opettaa meille kaikille läsnäoloa, hyväksyntää sekä liikkeen ja tunteiden välistä tulkintaa. Kuka voi väittää, että vain perinteisesti ymmärretty ”esteettinen” liike saisi olla tunteidemme tulkki?

Lähteet

Hall JM. Philosophy of Dance and Disability. Philos Compass 2018;13(12):e12551.

Harmon SHE. The Invisibility of Disability: Using Dance to Shake from Bioethics the Idea of ‘Broken Bodies’. Bioethics 2015;29(7):488-498.

Hermans C. Differences in Itself: Redefining Disability through Dance. Social Inclusion 2016;4(4):160-167.

Lepecki A. Tanssitaide ja liikkeen politiikka. Helsinki: LIKE; 2012.